Olutta arvioitessani yleensä mietin tovin ennen aukaisua, että missä voisin kuvata ja käytänkö salamaan vai en. Yleensä sisällä kuvatessa tulee kuvattua salaman kanssa, mutta ulkona kuvatessa sitä en käytä, vaan valona toimii luonnonvalo. Toki kesäisin pyrin käyttämään myös sisällä kuvatessani auringon tuomaa valoa, joka tuo varsinkin iltaisin mukavan vivahteen olutkuvaukseen. Tällä kertaa arvioin vehnäolutta näin lopputalvella ja vielä sattui kiva lumituiskukin mukaan tuomaan omat juttunsa. Yleensä vehnistä nautiskelen kesällä grillimakkaran ja peruna-ja/tai makaroonisalaatin kera, koska siihen se käy todella hyvin pehmeyden ja raikkauden vuoksi. Tällä kertaa pullotushommat rupesivat janottamaan sen verran mukavasti, että päätin nakata toppatakin niskaan ja suunnata takapihalle hangen keskelle kuvaamaan. Kameran ja oluen lisäksi nappasin mukaan toki vehnäolutlasin sekä tuommoisen kolmion mallisen tarjoulu/leikkuulaudan, joka toi kuvaukseen kontrastia valkoisen lumen ja maiseman keskellä.
Kuvauspaikkaksi hain suhteellisen tasaista paikkaa ja se löytyikin lasten hiekkalaatikon reunalta. Olut ja lasi laudan päälle ja pari testikuvaa ennen pullon aukaisua. Sen jälkeen pullo auki komean suhauhduksen tuomana ja lasia äkkiä alle, kun olut hyökkii heti pullon suusta ulos. Lasin pohjaan ekalla kaadolla kaatuukin n. 30 milliä olutta ja loput onkin kuohkeaa vaahtoa. Nokkaan tulee samalla se vehniksen tyyliin omaava bananisuus makean herkullisena tuoksuna. Aijai on se vaan makeaa. Odotellaan tovi että enin vaahto laskeutuu ja kaadetaan lasiin olutta taas jonkin verran, niin että saadaan lasin korkeuteen nähden noin puolet olutta ja puolet vaahtoa. Nyt pari onnistunutta kuvaa ja sisälle tsuumailemaan olutta. Lumisade vaan yltyy, jotenka kivempi sisällä olutta tuoksutella ja makustella. Lasi ja pullo ensin kuivaksi ja pullotuksen yhteydessä syntynyt epäjärjestys järjestykseen. Vartin päästä kaikki paikat kuin uudet, jotenka voi keskittyä takan lämmössä olutta arvostelemaan. Ensin oluesta arvioidaan tuoksu ja ulkönäkö. Sen jälkeen maku ja suuntuntuma. Lopuksi yhteenveto oluesta mikä fiilis siitä jäi. Tämä vaikuttaa eniten pisteisiin, jotenka jos nautiskelupaikka on kunnossa, niin oluen pisteetkin on yleensä paremmat. Arvioin oluet seuraavaan tapaan.
- tuoksu 9/10: banaania, makeutta ja pehmeää viljaa. Vehniksen tyyliin oikeinkin sopiva.
- ulkonäkö 5/5: samea ja reilu vaahto. Banaanin keltainen ja vaahto kermaisen kuohkea ja "sotkeva". Vaahto lumenvalkoista.
- maku 8/10: pehmeää ja makeaa. Pehmyttä viljaa ja hiivan tuomaa banaanin estereitä.
- suuntuntuma 5/5: pehmeän kevyen täyteläinen sekä runsas hiilihapoltaan, joka on siis tyylin omainen.
- yleisvaikutelma 15/20: Tämä on se aidon vehniksen omainen. Todella kesäisen makuinen ja raikas vaikkakin ulkona räntää tulee melkein vaakana, mutta tämä tuo sitä kesää lähemmäs.
- YHTEENSÄ 42/50. PerusvarmaVEHNIS.
Kesää odotellessa. :)
Kuvat käsittelen sitten Lightroomilla, mutta siinä on itellänikin vielä opettelemista, jotenka kun vaan ne saan kondikseen itselleni, niin voin niistäkin jonkinmoisen "raportin" kirjotella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti