OlutBattle: Moose On The Loose - Bold vs. Oinaanotsan - Steam Beer

OlutBattle. Oman panimon Steam Beer vs. Porilainen Moose On The Loose - Bold (Steam beer). Eli höyryolut battle.

Avauksen jälkeen Bold kuohuaa hiukan enemmän, tuoksu pullon suusta oma olut tuoksuu voimakkaammin hiivalta. Lasiin kaadettaessa Boldin ulkonäkö on kyllä parempi. Vaahto on kermaisempi ja pienikuplaisempi. Omassani vaahto on kyllä kuohkeaa, mutta Boldi on herkullisempi. Itse värit molemmissa on identtiset. Tuoksu omassani on voimaakkaampi, toki pitää tässä muistaa, että omassani on alkoholia myös enemmän, jotenka aivan näitä ei voi verrata keskenään. Boldin tuoksu on selvästi neutraalimpi. Maku Boldissa aavistuksen karvas ja lievän hiivan arominen. Pidän kyllä mausta. Omassa höyryssä myös maku suhteellisen neutraali, mutta maku aavistuksen makeampi mitä kaupallisessa Boltissa. Oman panimon tuotoksessa myös tuo hiivan tuoma aromi on selkeämmin esillä. Runko omassani on selkeästi täyteläisempi, mutta hiilihapotukseltaan Bolt on parempi ja helpommin juotava.

Fiilis molemmista ja koko tästä vertailusta oli kyllä pirun mielenkiintoista. Tuoksultaan omani oli ulottuvampi. Ulkonäkö Boltissa oli vaahdoltaan selvästi parempi, väriltään ja sameudeltaan molemmat olivat indenttisiä. Maultaan omani pärjäsi aavistuksen paremmin, mutta toki tässäkin pitää muistaa, että omassani on alkoholia enemmän. Lämmettyään Boltin maku kuitenkin meni aavistuksen omani edelle ja maistui lievästi paremmala. Runko omassani oli täyteläisempi, mutta hiilihapoltaan Bolti selvästi parempi.

Kotiolutta: SavuAle secondääriin

Viime lauantaina tuli mäskättyä tämä SavuAle ja nyt siirsin sen secondääriin kypsymään. Käyminen oli kunnon ryminää ja kävi kyllä torstaihin asti hyvin ja sitten lakkasi, jotenka siirsin sen tänään pullotustynnyriin. Nytpä saa sitten rauhassa kypsyä. FG näytti 1,010, jotenka kävi kuivaksi. Alkomahoolia tuli sen 6,5 volttia. Pulloon päätyy 10 litraa. Maku tuossa oli kyllä kunnossa, vaikkakin hiivauksen yhteydessä otin näytteen ja se ei juurikaan maistunut savulle. Nyt maku oli sitä palvikinkkua, jota hain. Väri toki oisi saanut olla punertavampi, mutta tälläpä nyt mennään. Punertavan väriin olisi saanut laittaa kyllä katajanmarjaa myös keiton loppuvaiheessa, nyt sitä meni mäskäykseen ainoastaan, joka ainakaan tässä vaiheessa ei noussut yhtään pinnalle.

Pyynikin - Pajavasara (porter)

Äskettäin maistettu Pyynikin Craft Pils oli aika heikkoa tekoa, niin tämä Pajavasara on aivan eri asteella. Vaimo tämän oli viime joulukuun tienoilla hommannut minulle ja tämä on jostain syystä unohtunut kaapin perukoille. Tässä makua ja tuoksua aivan mahtavasti. Hitaasti nautittuna aivan mahtavaa tavaraa. Kannaattaa myös nauttia aavistuksen viilennettynä, mutta myös käypi ihan huoneenlämpöisenä.

• tuoksu 8/10: paahdetta, tummaa luumua ja suklaata. Aivan mahtava tuoksultaan.


• ulkonäkö 5/5: sysimusta, vaahto maitokahvinen ja tiukka. Aivan oppikirjamainen tälle vahvalle portterille.


• maku 8/10: paahteinen, luumua ja tummaa suklaata. Makea ja pehmeä.


• suuntuntuma 5/5: täyteläisen paksu ja mieto hiilihappo.


• yleisvaikutelma 15/20: onhan tämä hyvää. Paahdetta ja luumua.


• yhteensä 41/50: oikea portteri.

Pyynikin - Craft Pils

Maitokaupasta on vuoden alusta ruvennut tippumaan vahvempia oluita hyllyyn. Nyt perjantaina huomasin Haapajärven K-Supermarketissa Pyynikin Craft Pilsin, joka on vahvuudeltaan 5,2 volttinen. Muutenkin tuossa meidän K-Supermarketissa on oluthylly laajentunut viimeisen vuoden aikana paljon, jotenka se on hyvä, että valinnan varaa löytyy muunkin kuin perus keppanasalkkujen ohessa. Tällä kertaa tämä valinta oli kyllä pettymys, mutta kesään tämä voisi passata grillausoluena taikka nurtsin leikkuun jälkeen, kun tarvitaan janonsammuttajaa.

• tuoksu 6/10: aavistuksen sitruksinen, kuiva. Mietoa meininkiä ja lievää humalointia, ei oikein mitenkään erikoinen, aika pliisu tuoksu.


• ulkonäkö 3/5: samea, hailakan oranssinen. Vaahto hento ja laskeutuu nopeasti pieneksi suojaksi oluen päälle.


• maku 6/10: mieto, aavistuksen sitruksinen, kuiva. Kevyehkö. Kirpakka. Mietoa meininkiä, ei oikein mitenkään sytytä.


• suuntuntuma 4/5: Kevyehkö, muttei vetinen. Hiilihapoltaan raikas.


• yleisvaikutelma 10/20: kesäisen raikas, mutta maku on jäänyt tölkiin. Harmittaa kyllä. Odotukset korkealla koska kyseessä "vahvempi" maitokauppainen olut.


• Yhteensä 29/50: Mieto "vahvempi" pils.

Kotiolutta: SavuAle

Olen vuodesta 2015 joka vuosi tehnyt vähintään 12 olutta ja viime vuonna taisin tehdä peräti 16 olutta. En kaikista tainut tehdä bloggausta, vaan ne jäi sitten tekemättä, koska niitä ei heti tullut tehtyä ja muistiinpanoista jälkeenpäin on tosi tylsää juttua kirtoittaa. Tammikuussa tuli tuo höryolut tehtyä ja se kyllä onnistui yli odotusten. Makubloggausta tuosta höyryoluesta en ole vielä tehnyt.

Helmikuun olut SavuAle tuli eilen mäskättyä ja keiteltyä. Tänään aamuna noin kello 8.30 heivasin hiivat joukkoon ja nyt 10.30 rupesi jo ensimmäiset pulppuamiset kuulumaan kodinhoitohuoneesta. Mäskäyksen tein pitemmän kaavan mukaan keittomäskäyksenä, joka nostikin ilmeisesti tuon mäskäystehokkuudeen 73%:iin.

[caption id="attachment_2621" align="alignnone" width="800"] Panimonurkalta tuli tilattua uusi lämpömittari ja muuten tosi hyvä ja halpa ostos, mutta aivan liian pitkä tähän 15 litran kattilaan. Mutta plussaa tuosta lämpötila asteikosta. Helpottaa ainakin keittomäskäystä.[/caption]

Mäskäys meni jotenkin näin:

• 40 asteessa
  
  
  
  • maltaat sekaan ja sekoitusta niin kauan, että lämmöt nousee 50 asteeseen.
  
  
  
  


• 50 asteessa 20 minuuttia.
  
  
  
  • tässä lämpötila karkasi noin 55 asteeseen, jotenka tämä ei mennyt suunnitelmien mukaan.
  
  
  
  


• 66 asteessa 60 minuuttia
  
  
  
  • tämän suoritin esilämmitetyssä uunissa tunnin verran.
  
  
  
  


• 76 asteessa ulosmäskäys 10 minuuttia.

Vierrettä kierrätin niin kauan, että vierre kirkastui.

Lopuksi huuhtelin mäskin, että sain keittoon tarpeeksi vierrettä. Huuhtelu 76 asteessa.

Keitto 60 minuuttia. Humalointi ohjeen mukaan. Viimeiseen 10 minuutin lisäykseen laitoin noin 1g irish moshia.

Jäähdytys tiskialtaassa. Hiivaus sunnuntai aamuna.

[caption id="attachment_2622" align="aligncenter" width="533"] Kirkasta tavaraa tulossa. Maku tosin olisi saanut olla enemmän savuinen, mutta katsotaan mihin tämä kehkeytyy.[/caption]

 

 

Moose On The Loose - Shy (Golden Ale)

Kävin Oulussa perjantaina silmää näyttämässä tohtorilla ja tippoja hakemassa. Paluu matkalla poikkesin syömässä Kaakkurin sittarissa ja samalla tuli kaupan puolella käytyä kahtomassa mielenkiintoisia ison cityn oluttarjontaa. Oluthyllyt oli täynnä jos jonkinmoisia uutukaisia itselleni, mutta tämän kohdalla piti kahtoa tarkemmin, sillä olen mielenkiinnolla seurannut somessa tämän kyseisen panimon tuotoksia. Moose On The Loose Brewing Combany Porista. Sittarissa tämä olut oli tarjouksessa tuon saman puljun steam beerin kanssa, hinta huimat 99 senttiä per pullo. Tätä itse ihmettelin, sillä oluessa tarra parasta ennen 28.03.18. (L0000006)

• tuoksu 6/10: miedon kuivahko, aavistuksen sitruuna puskee läpi. Kivan rapsakan oloinen, vaikkakin mieto tapaus tuoksun osalta.


• ulkonäkö 4/5: samean kuparisen kultainen väritys. Vaahto hento ja laskeutuu oluen päälle hennoksi lauttamaiseksi kerrokseksi. Vaahto etiketin valkoista.


• maku 6/10: miedon kuivahko ja greippinen. Kevyt ja ohrainen maku. Yleisfiilis mausta simppeli ja kevyt.


• suuntuntuma 3/5: kevyt, mutta maku ei kuitenkaan vetinen. Hiilihappoa turhankin reilusti, joka keventää runkoa turhankin liikaa.


• yleisvaikutelma 12/20: puhdasta simppeliä makua. Kevyt, mutta ei missään nimessä vetinen. Hapahko. Tuoreeltaan luultavasti parempaa.


• YHTEENSÄ 31/50: miedon (hapahko) golden ale.

Ruokasuosituksena suosittelisin savulohta tai sitten tätä voisi ihan nurtsin ajon jälkeen tempasta kesäkuumalla. Myös grillausoluena suosittelisin kesäkuumalla.

Lämminsavu lohta ja Vehnistä

Lohi ja vennäolut passaavat yhteen tosi hyvin. Oikeastaan aivan järjettömän hyvästi. Ostin loppuviikosta C-leikatun lohifileen ja päätin sen lauantaina jälleen kerran savustaa. Kokeilin tuota suolausta nyt eritekniikalla mitä yleensä ja kylläpä tämä tyyli vaan on mielestäni parasta. Lohen suolaukseen menee noin parisen tuntia ja itse savustukseen noin 20 minuuttia, jos palat kyseisen kuvan kokoisia

Savulohi

Kalan suolaus aloitetaan puhdistamalla file. C-leikatussa kalassa ei pahemmin mitään tarvi puhdistaa sillä fileestä on poistettu lähes kaikki ruodot koneellisesti. Tämän jälkeen kala suolataan karkealla merisuolalla reilusti. Eli kalaan pintaan laitetaan reilu suola. Tämän jälkeen hienoa sokeria ripotellaan kalan pintaan sekä sitruunapippuria. Lopuksi fileen päälle laitetaan tuoretta tilliä. File laitetaan tämän jälkeen jääkaappiin kelmutetussa astiassa. Parin tunnin päästä kala otetaan jääkaapista pois ja huuhdellaan kylmän veden alla ja kuivataan kalan molemmat puolet talouspaperilla. Tämän jälkeen halutessaan voi kalan leikata saman levyisiksi palasiksi halutessaan. Savustukseen käytetään perus savulastuja sekä pari kolme sokeripalasta.

Uuniperunat

Ennen savustuksen aloitusta valmistelin uuniperunat. Tähän käytin Rosamunda perunaa sekä appelsiinejä. Pestään perunat ja appelsiini. Leikataan samankokoisiksi palasiksi ja maustetaan suolan, mustapippurin, rosmariinin ja yrttiöljyn seoksessa. Yrttiöljynä käytin Keijun sitruuna ja basilika yrttiöljyä. Paistetaan 200 asteessa noin 45 minuuttia. Jos näyttää, että loppuajasta appelsiinit rupeavat palamaan uunissa, niin uunin lämpötilan voi pudottaa lopussa 175 asteeseen tai/ja uunivuoan päälle voi laittaa folion.

Sinihomejuusto-kastike

Kastikkeen tekemiseen tarvitset sinihomejuusto murua, yhden appelsiinin, voita, vehnäjauhoa, vehnäolutta, vettä sekä suolaa, valkopippuria sekä tilliä ja hunajaa. Suolata voi kasarissa ja sekoita vehnäjauhot voisulan sekaan. Purista yhden appelsiinin mehu ja olutta sen verran, että seos muuttuu kastikkeeksi. Voit myös jatkaa lopuksi kastiketta vedellä, jos se on liian paksua. Lisää sinihomejuusto murua kastikkeeseen sekoittamalla, että sinihomejuusto muru sulaa kastikkeeseen. Mausta lopuksi kastike ja tarkista maku. Makeutta kastikkeeseen saat lisäämällä hunajaa sekaan. Lopuksi kastikkeeseen laitetaan silputtua tilliä.

Ruokaolueksi käy Saksalainen vehnäolut. Tällä kertaa päädyin maitokauppavahvuiseen Weihenstephaner Hefe Weissbieriin, jonka banaanisuus ja makeus passasi kyllä kalan savuisuuteen ja rasvaisuuteen tosi hyvin.

Mamgård - Artic Circle Ale

Onnea Sauli ja Jenni poikavauvan johdosta!  Kilistelen täällä huippu kotimaisen oluen kera teille! Malmgård Artic Circle Ale. Tilasin tätä olutta joulukuussa viime vuonna ja tämähän jäi tietenkin korkkaamatta ja sitä oikeaa aikaa. No nythän se on oikea aika. :) Onnea Sauli ja Jenni!

• tuoksu 8/10: sokerisen siirappisen makea, belginen. tymäkän marjainen. Ruisleipäinen.


• ulkonäkö 5/5: kirkas, rubiikin mustan punertava. Vaahto kuohkea ja maitokahvin värinen.


• maku 7/10: makeahko, runsas ja rukinen. Kirpeän marjainen. Hyvä, mutta aavistuksen sekava.


• suuntuntuma 3/5: täyteläinen runko, hiilihappo aivan liian runsas, joka osaltaan vaikuttaa makuun miinuksena. (huoneenlämpöinen olut kuohui pullosta yli, joten pisteet laskuun.)


• yleisvaikutelma 12/20: tällä erää Malmgårdin oluen pisteet jäivät alhaiseksi. Ei missään nimessä huono olut, mutta jotenkin tuo runsas hiilihappo lyö yli ja myös vaikuttaa makuun niin että maku jää pliisuksi ja ei tule tarpeeksi esiin. Harmi sinänsä, sillä odotukset tämän panimon oluista on todella korkealla.


• Yhteensä 35/50: Liian hiilihappoinen ale.