Laitilan Agricola (Belgian Ale)

Hokasin, että en ollut blogia vähään aikaan päivitellyt vaikkakin olutta on tullunna tehtyä ja vieläpä hivenen päivitellyillä vermeillä. Niistä jossakin välissä tulossa postausta. Nyt kuitenkin näin uuden viikon alkajaisiksi lasissa Suomi 100 teemaan liittyen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tekemä Agricola olut. Tämä belgityylinen Ale jäi tällä kertaa hivenen liian pehmeäksi, vaikkakin hyviä asioita tästä myös toki löytyi ja sitä belgityylille omaavaa makua. Ruokaparitukseen tekasin pikku iltavoikkarin täysjyväleivästä, johon tuli perus edamia sekä parmesaanijuustoa. Olut passasi tuon leivän kanssa hyvin yhteen, mutta muuten tämä olut voisi olla semmoinen nautiskeluolut yhdessä juustolautasen kera.

• tuoksu 7/10 : belgityylin suuntainen. Hapahko ja mausteinen. Hiivan tuoma belgisyys kivan pehmeä, mutta aavistuksen mieto. Hennon siirappinen. Tuoksu kokonaisuudeltaan pehmeä.


• ulkonäkö 4/5 : miedon samea ulkonäkö. Väriltään rubiikin punertava ja kaunis. Vaahto niukka ja katoaa melko äkkiä.


• maku 7/10 : mieto. Marjaisuutta ja hedelmällisyyttä löytyy. Lievän hapan ja kivan belgityylinen. Aavistuksen lämmetessä tulee alkoholi läpi. Kokonaisuutena maku pehmeä.


• suuntuntuma 4/5 : keskitäyteläisen pehmeä. Hiilihappo hyvä.


• yleisvaikutelma 13/20 : Pehmeä belgivivahteinen ale. Maku sinänsä kunnossa, mutta jää kyllä aavistuksen liian miedoksi. Lämmetessään lievän viinainen vaikkakin alkoholia 6,5 volttia.


• YHTEENSÄ 35/50 : Pehmeä belgityylin ale.

Kotiolutta : BelgiAle resepti

Eilen tuli tuossa tekastua käymään pieni satsi (11 litraa) belgityylistä alea käymään. Mitään syytä ja inspiraatiota ei ollut, mutta ajattelin testata, minkäkokoisen määrän tuolla 15 litran kattilalla saisi keitettyä, niin ettei tarvitisi käyttää 10 litran kattilaa kaverina. Oluen halusin tehdä simppelisti, joten käytin vain yhtä mallasta ja kahta humalaa, koska niitä oli reseptin verran pakkasessa. Myös tähän käytin 200 grammaa kandisokeria, koska kyseessä belgityylin olut. Se myös toi kivan punertavan ruskean sävyn olueeseen.

Mäskäys pussimäskäämällä sähköuunia apuna käyttäen 67 asteessa 60 minuuttia. Huuhelut käymisastiassa ja tällä kertaa tein huuhtelut automaattilappoa apuna käyttäen. Eli mäskipussin nostin Ikean siivilään ja huuhteluvedet lapposin lapon kautta mäskipussin päälle, josta se valutti loputkin sokerit vierteeseen. Myös koko vierteen lapposin vielä kertaalleen mäskipussin läpi ja tarkistin, että vierrettä on sen karvan verran yli 14 litraa, että sopiipi 15 litran kattilaan. Olihan se täynnä, mutta kunnon kiehuntaan sain ilman isompia siivoiluja. Tuo "lappohuuhtelu" on aika simppeli ja toimiva, mutta toki vie aikaa suhteellisen paljon, mutta tällä tavalla sain tuon mäskäystehokkuuden tuonne 65%:iin. Joten mission compele.

Keitto 60 minuuttia ja humalointi 60 minuutin ja 5 minuutin kohdalla. Jäähdytys tiskialtaassa ja kaksi kertaa vaihdoin vedet. Aikaa en ottanut ylös, mutta kyllä se reilun tunnin vei. Hidasta mutta toimivaa. Käymispönttöön päätyi 11 litraa 21 asteista vierrettä, jonka ilmasin hyvin ja vaahdon päälle ripottelin hiivan. HIIVANA TOIMI(I) SAFTBREV BE256 (ABBAYE) EI SIIS TUO RESEPTISSÄ OLEVA T-58...

Lopullinen OG 1,062, joten mäskäys onnistui 65%:sti.

Tänään (18.7) aamutoimia tehdessäni kävin tarkistamassa ja iloisesti ruplatteli. Iltaan mennessä oli käynti vielä kovempaa ja ilmassa leijui kivan mausteinen tuoksu! :) Nyt tämä saa käydä viikosta kahteen ja sen jälkeen selkeytymisen kautta pulloon. Voipi olla, että ei ihan kyyhkyn aloitukseen kerkeä, mutta viimeistään kanalinnun pyyntiin pitäisi olla valmista!

Kotiolutta : SavuKataja pulloon

Maanantaina 3.7 tämän SavuKatajan heitin selkeytymään kakkospönttöön eli tuohon pullotustynnyriin. Sunnuntaina 9.7 puolilta päivin mittailin tuon lopullista ominaispainoa, joka on nyt ollut karvan verran alle viikon tuossa 1,017 lukemassa, jotenka olut päätyi nyt pulloon. Olueen tuli siis n. 5,9 vol, joka on sopivasti tähän savuolueeseen. Mäskäyshän tähän onnistui 66%:sti, joka on noin 6% enempi mitä alunperin kaavailin. Tämä nyt johtuu tuosta, että huuhtelumetodin suorin useampaan otteeseen maltaan läpi, joka ilmeisesti veti maltaasta paremmin käymissokerit esiin.

Olut on tässä vaiheessa aavistuksen sameaa, mutta yllättävänkin kirkasta sekä maultaan oikeinkin kivan maltaista ja mukavan turpeista sekä palvikinkkuista. Seuraavaan savuolueen kyllä käytän vielä enemmän tuota Viking Maltin Peated mallasta, jota tähän reseptiin käytin siis 50%. Seuraavaan voisi nostaa jopa 80% ja loput pilsneriä tai dark mallasta.

Pullotukseen käytin 5 grammaa panimosokeria per litra.

Kotiolutta : Vehnäistä ipaa last bottle

Muistaakseni en ole tästä Vehnäisestä ipasta mitään tuomiota antanut. Hmm... No nyt viimeinen pullo auki hivenen reilun kuukauden vanhana.

Pullo suhahtaa kunnon suhdahduksella auki. Hyvä merkki, eikös? Pullosta ei hyöki hirveä vaahtokuohu ylös, vaan olut ja vaahto pysyy pullossa. Tuoksussa banaania ja lievää trooppista hedelmää. Väriltään laimean oranssi ja vaahto suhteellisen hyvä, mutta laskeutuu suhteellisen äkkiä ja jää hennoksi oluen päälle makaamaan sekalaisena lauttana. Maku hapan ja mieto. Melkein menee hapan olueksi. Ei huono, mutta aika kaukana tämä on siitä vehniksestä. Hapan oluena tai peräti ipana voisi kyllä mennä. Pieni kiva katkero lopussa on aika hyvä ja tuo tähän ipamaista tatsia, vaikka hedelmällisyys mausta kyllä on jossakin suvituulessa. Tuoreeltaan tämä kyllä meni kovastikkin vehnäipasta ja tai no oikeastaan tämä oli vehnäolut, jossa kiva katkero lopussa. Hiilihapoltaan suhteellisen mieto vehnäolueksi ja runko jäi myös aavistuksen liian kevyeksi. Yleisvaikutelmana juotavaa kampetta, sillä kaikki pullot on nyt korkattu ja "nautittu." Grillausolueksi kuumana kesäpäivänä oikkeinkin hyvä tekele, mutta nautinto olueksi tästä ei kyllä ole.

Lyhyt pisteytys.

• Tuoksu 5/10: kevyt ja mieto. Lievän banaaninen sekä hedelmällinen.


• Ulkonäkö 4/5: samea, tumman oranssinen. Vaahto hento ja lauttamainen.


• Maku 5/10: kevyt ja mieto. Hapan sekä no mauton. Lievä katkero piristää.


• Suuntuntuma 3/5: Aavistuksen mieto happo. Kevyt ja lievän vetinen runko


• Yleisvaikutelma 10/20: Etiketit oikein kesäisen piristävät ja "muodokkaat." Olut sinänsä helposti omista tänä vuonna pantuista heikoin. Ja voipi jäädä heikoimmaksi.


• YHTEENSÄ 28/50: Tuoreeltaan parempaa, nyt Out of date

 

Nyhtöburgerit hirvestä

Juhannukseen kuuluu lämmin räntäsadeton keli ja mehevät burgerit. Jemmasin syksyn hirvenliha kiintiöstä noin 3kg ronkkapaistin nyhtöhirveä tai rosvopaistia varten. Kun rosvopaistia varten monttua en jaksanut kaivaa ja siihen työhön nähden miten paljon siihen aikaa kuluu versus mikä on lopputulos, niin päätin, että tehdään Rebelin hiilisavustimella helpommin parempaa lihaa, kun savustetaan liha mureaksi ja tehdään siitä nyhtöä burgereiden päälle.

Liha marinoitiin olutmarinaadissa n.6h ajan. Marinaadiin hyvää olutta, tällä kertaa käytin omaa ipaa marinaadiin, mutta parasta voisi olla joko belgialainen ale tai enkku portteri. Mausteeksi lihan pintaan hierottiin perus pippurit, suolat ja vähän potkua chilirubista. Yrteiksi tuoretta timjamia sekä rosmariiniä. SIpulit viipaleina ja valkosipulit sekaan.  Oliiviöljyä miehekäs loraus myös ja katajanmarjoja sekaan. Liha marinoidaan jääkaapissa vähintään se 6h tai kauemmin esim. yön yli. Marinoinnissa taivas vaan rajana. Lopuksi liha kuivataan ja lihan pintaa voidaan valella savustuksen aikana useaan otteeseen, sekä jos mahdollista niin käytetään savustuksessa sitä vesiastiaa, joka voidaan täyttää yrteillä ja oluella. Käytä tähänkin hyvää olutta ja jätä ne suomimiehen lagerit sinne kaupan hyllylle. Marinaadiin hyvä suomalainen portteri on se Koffin portteri, joka löytyy joka Alkosta. Jos maitokaupasta hakee marinointi olutta, niin hyvä suomalainen Laitilan Kukko Helles (sininen purkki) tai Velkon tumma lager.

Kotiolutta : SavuKataja kakkoseen

Viikko sitten tiistaina postasin tuon SavuKataja oluen panopäivä bloggauksen, jonka siis suoritin viikko sitten maanantaina ja tiistai aamuna sen siis hiivasin. Nyt tänään tuon siirsin juuri äsken kakkosastiaan, jossa saa kypsyä viikon tai pari. Nyt tuo oli saavuttanut aika hyvin tuon lopullisen ominaispainon, sillä SG näyttää nyt 1017 ja hakusessa siis oli 1016. Tällä hetkellä oluessa siis rapiat 5,9 volttia. Tuo varmaan nyt nousee tuohon 6 voltin pintaan, vaikkakin tuokin minulle jo hyvin käypi. Maku tällä hetkellä aivan mahtavan turpeinen ja palvikinkkuinen. Tämä täytyykin syksymmällä makustella tuon Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen kanssa. Tuo on itselleni ehkä se paras savuolut, jota olen maistanut ja passaapi riistakäristyksen kanssa tosi hyvin yhteen.

Seuraava vaihe on siis pullotus, jonka suoritan jossain vaiheessa heinäkuuta. Ihan miten kerkeää. Toki ei haittaa vaikka kypsyy kakkosessa vaikka elokuun alkuun saakka.