Malmgård- Barley Wine

• Panimo Malmgård


• Barley Wine


• Alc 10,4, 88 ebua, 49 ebc


• Ostettu Haapajärven Alkosta. 739806/Malmg-rd-Barley-Wine


• hinta 5,99/0,5l. (Alko)

"Suodattamaton tummanruskea ale. Vahva, lämmittävän maltainen ja runsaan hedelmäinen kokonaisuus. Jälkimaussa erittäin kuiva humalan puraisu. Nautitaan noin 12–15 -asteisena." Panimon kuvaus oluelle.

Näin talviloman lopuksi on mukava päättää ulkoilupäivä sekä auton testidrive suunmyönteisellä siirappisella oluella. Mitäpä tähän nyt muuta lisäämään, kun avataan olut ja otetaan kympinkuva ja maistellaan sitten ohessa, kun kirjoitetaan juttua.

• tuoksu 9/10: maltaista, siirappista, belgivivahdetta, lievää katajanmarjaa?? Tämmöistä olutta on kiva tuoksutella. Voimakkaan oloinen.


• ulkonäkö 5/5: musta, kirkas, vaahto kermainen ja ison oluen tyylinen. Ei siis sotke lasia, mutta on suojaava.


• maku 9/10: siirappinen, tumma, kuivan katkera. Maku hedelmällinen sekä kuivan luumuinen. Katkero tiukkaa meininkiä ja kivasti pehmentää alkoholisuutta. Alkoholi ei tippaakaan maistu, mutta lämmittää kivasti.


• suuntuntuma 4/5: Suhteellisen täyteläinen, mutta ei paksu. Hiilihappo on ehkä lievästi liian voimakas, mutta ehkä vain sen hitusen puolipykälää.


• yleisvaikutelma 18/20: Mitäkähän tästä voisi sanoa. Täytyy varmaan hakea kaappiin pari jemmaan. Onhan tämä kunnon olutta. Hyvä iso olut. Hakekaa, mutta jättäkää pari putelia hyllyyn, niin saan ne kypsymään.


• YHTEENSÄ 45/50: Mahtava belgivivahteinen wine.
  

Kotiolutta: Dubbel Day

Tässäpä maanantain raportti näin talviloman alkajaisviikkona. Lauantaina tuli tekastua tuo ruisolut ja nyt siis vuorossa dubbelia. Tämän oluen ajattelin kypsytellä tuonne syksylle riistan kaveriksi sekä jos jää niin tarkoitus olisi myös joulupöytään tätä laittaa. Toki jouluksi tulossa vielä/kaavailussa tuo imperial stoutti, jonka voisi tässä kevään mittaan vielä tehdä.

Kello 11:50 Reseptin suunnittelua, maltaiden mittailua sekä mäskäysveden 10,5 litraa keittelyä. Mäskäysvesi 72 asteeseen.

Kello 12:10 Maltaiden sekoitus mäskäysveteen ja uunin esilämmitys 70 asteeseen.

Kello 12:20 Mäskäys alkoi. Seuraavan 90 minuutin aikana ei tapahdu mitään. Tai pitäisi tapahtua ja lasten pitäisi nukkua päikkärit. Mäskäyslämpötila asettui 66 asteeseen, joka oli tavoite.

Nautaa tulossa???

Kello 13:30 huuhtulevesi 8,5 litraa mitattu 10 litran kattilaan. Samalla käymispönttö karkeasti huuheltu sekä desifoitu.

Kello 13:45 huuhteluvesi kiehumaan.

Kello 13:55 Mäskin suodatusta mallaspussilla. Samalla huuhtelu perään.

Kello 14:40 Mäskipussi valumaan lävikköön.

Kello 15:07 keittohommiin.

Kello 15:20 Boili alkoi. Aurora pellettiä 12g sekaan. 1g/l.

Kello 16:10 Viimeinen humalalisäys. 12g Auroraa. 1g/l.

Kello 16:20 Kattila tiskialtaaseen kylmään veteen jäähtymään. Tällä hetkellä olutta olisi n.13 litraa tulossa. Jäähdytys haihduttaa varmasti vielä sen litran tuosta pois, jonka jälkeen olutta pitäisi olla n.12 litraa. Toki suodatukseen jää vielä osa, mutta lopulliseksi määräksi pitäisi kyllä jäädä se vajaa 12 litraa.

Kello 17:00 vettä vaihdettu pariin otteeseen. Kohta kippaan käymisastiaan ja kannan käymisastian ulos pakkaseen.

Kello 17:30 Käymispönttö ulos jäähtymään.

Kello 18:30 Pönttö sisälle ja mittailemaan. Lämmöt tasan 20 astetta ja OG:1071, jotenka mäskäys onnistui 69%:sti. Jännä miten viime lauantain Ruis 100 vuotta oluen mäskäyssaanto jäi 57%, vaikkakin samalla metodilla mentiin. Toki tällä kertaa vesi/mallassuhde oli tasan 3l/kg ja tuon ruisalen sama lukema taisi olla vähän reilu 2,6l/kg. Sillä näemmä voisi olla ainakin teoriassa väliä. Tai sitten tähän myös vaikuttaa tuo miten hyvin on saanut sekoitettua maltaat sekä mitä maltaita käyttää. Tuo ruismallas varmastikkaan ei vedä vertoja millenkään perinteisille ohramaltaille.

Fullers - 170th Anniversary Celebration Ale

Lontoolaispanimon 170 vuotis juhlaolut. Sain tämän oluen noin vuosi sitten kälyltä, kun hän toi oluita Maltan reissultaan tuliaisiksi. Tämä olut päätyi oitis kaapin perukoille odottamaan sitä jotain juhlahetkeä, milloin tohtisin tämän maistella. Tällä kertaa tämä "juhlahetki" on se, kun tiistaina käytiin "uusi" auto hakemassa Kokkolasta ja saatiin vanha auto kiertoon. Tuo vanha sotaratsu Golf oli ollut sen 10 vuotta meitillä autona, mutta nyt sai tila-ahtauden vuoksi mennä vaihtoon ja koska vuoden 2002 Golfilla oli jo mittarissa 320tkm. Myöskin Golfissa ei saanut vänkärin airbagia pois, että saisi uuden tulokkaan turvakaukalon myös siihen eteen...

Fullersin kyseinen juhlaolut on pantu 2015, jotenka oluella on se pari vuotta nyt ikää. Pullon kyljessä olevan etiketin mukaan oluessa on käytetty maltaina ohraa, vehnää ja kauraa. Humaloinnissa käytetty panimon sivujen mukaan goldingsia ja liberty-humalaa. Parasta ennen päiväys tällä kyseiselle pullolle on 2018 vuoden loppuun.

• tuoksu 9/10: maltaista, makeaa hedelmää, tyylipuhdasta Fullersin tavaraa. Eipä tuosta mitään pahaa voi sanoa. Pehmeää ja makeaa. :)


• ulkonäkö 4/5: semikirkas, ei siis täysin kirkas, vaan asteen samea. Kuparin oranssi. Vaahto nyt alkaa olemaan aivan olematon, jotenka kuvaushetkellä piti olla lavasteet yms. tehtynä. Vaahto katoaa siis todella nopeasti, joka ei ole mikään ihme. Viimeinen best before 2018 end.


• maku 9/10: enpä voi huonompaa antaa, on tämä vaan niin pirun hyvää. Makeaa hedelmää, sekä siirappista mallasta. Todella mukava maltainen olut.Pehmeä ja napakka loppusilaus. Ohan tämä vaan huippua...


• suuntuntuma 4/5: Täyteläistä tavaraa, hiilihappo alkaa olemaan vaan aika finaalissa, mutta se ei tässä vaiheessa haittaa mitään.


• Yleisvaikutelma 19/20: Lapset unessa, telkkarissa hyvä komedia, lelut levällään talossa, tsup hyvä olut eteen, maku täydellistä hipova, eipä tälle kyllä voi yhtään mistään huonoa sanoa. Ehkä vuoden verran tuoreempana voisi olla se 50 pisteen olut, mutta nyt muutama piste roketetaan, mutta siltikin täyden kympin olut.


• YHTEENSÄ 45/50: Täydellinen Ale.

Kiitokset kälylle tästä huikeasta oluesta.

Kotiolutta : Ruis 100 vuotta

Lauantaina tuli kaivettua kattilat "naftaliinistä" ja ruvettua mäskäys puuhiin. Siinä lasten päikkärien aikaa otin läppärin yläkertaan ja suunnittelin Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi ruisoluen, johon käytin myös yllätys yllätys, katajanmarjaa mäskäykseen sekä keiton loppupuolella. Tavoite oli saada 12 litraa, noin 6-6,5 vol olutta. Mäskäyksessä tuli jokin kämmi tehtyä, en tiedä mikä, mutta saanto jäi 58%, joka on kyllä alhaisimpia lukuja, mitä on tullut nyt viimeisen kahden vuoden aikana. Ilmeisesti tällä kertaa se johtui mäskäyslämpötilasta, joka piti olla 67 astetta, mutta epäilen, että epätarkan mittarin vuoksi se oli korkeampi. Samaten epäilen tuota loppulukemaa (FG), että jos mäskäyslämpö on ollut korkeampi, niin luultavasti myös loppu ominaispaino jää korkeammalla ja lopulliseksi alkoholipitoisuudeksi tulee 5-5,5 prosenttia. No mutta tällä mennään tällä erää.

No mutta, resepti oli suhteellisen simppeli. Pale Alea, kahta ruismallasta sekä kaurahiutaleita runkoa varten. Keiton loppuvaiheessa laitoin keittoon 200g kandisokeria, että runko tulisi aavistuksen kepeämmäksi ja juotavuus paranisi. Humalointiin katkeroon perusvarmaa edullista Magnumia, sekä loppupäähän aromihumalaksi jenkkejä Mosaicia sekä Citraa, koska pakkasesta nyt niitä vaan löytyy riittävästi. Hiivana perusvarmaa neutraalia US-05:sta.

Kuivahumalointiin laitan, jos laitan, niin Citraa sekä Mosaicia, mutta sen näkeepi sitten reilun viikon päästä, käytänkö ollenkaan kuivahumalaa.

Saison Dubont - Cuvee Dry Hopping

Saisonia ja salaattia sunnuntai-illan evääksi. Saison on lempi oluttyylejäni ja nyt päätin parittaa sen tonnikala-savujuustosalaatin kaveriksi.

• tuoksu 8/10: hiivan esterisyyksiä, hedelmää, kuivia marjoja, sekä viljaisuutta. Myös pippurinen ja korianterinen


• ulkonäkö 4/5: täysin samea, kultaoranssi, vaahto kaadettaessa kuohkea ja isokuplaista. Vaahto katoaa nopeasti jättäen lievästi pitsiä lasin reunaan.


• maku 7/10: maltainen, kirpeän marjainen. Pippurisuutta ja lievästi neilikkaisuutta. Myös hiiva tuo omaa makua lähinnä lievänä banaanisuutena. Jälkiveto kuiva ja lievän katkeroinen. Alkoholi lämmittää ja ehkä myös tuo lievää viinaisuutta lopussa.


• suuntuntuma 4/5: kevyen täyteläinen ja hiilihapoltaan tyypillisen runsas. Mukava juoda.


• yleisvaikutelma 15/20: Mukava ja kirpakka saisoni. Viinaisuus häritsee ehkä olutta eniten vaikkakin ainoastaan 6,5 vol oluessa vahvuutta. Muuten mukavan kevyt ja maistuva saisoni.


• YHTEENSÄ 38/50: Keskiverto saisoni.

Ruokaparituksena toimi siis kevyt tonnikala-savujuusto salaatti. Tämä saisoni leikkaa savujuuston savuisuutta kivasti, mutta toimisi ehkä parhaiten savulohen kanssa.

Panimo Hiisi - Pirunpelto Kivibock

Jyväskyläläinen Panimo Hiisin kivibock on mäskätty vanhanaikaisella tavalla. Elikkä mäskin sekaan on podotettu kuumennettuja kiviä, jotka tuovat oman tatsinsa olueen. Allekirjoittaneelle olut maistui sunnuntai-illan viimeisenä oluena todella hyvin. Mallasta ja lievää paahdetta. Miksipäs ei maistuisi. Tuosta tekotavasta en ole sataprosenttisen varma, mutta muistan nähneeni kuvan jossain blogissa, jossa kerrottiin tuosta menetelmästä tarkemmin ja kuva oli muistaakseni panimon pihalta kuvattu, jossa kuumennettiin kiukaassa kiviä.

• tuoksu 8/10: maltainen, lievän paahteinen, lievän siirappinen.


• ulkonäkö 4/5: kirkkaan musta, valoa vasten punertava. Vaahto kermaisen pehmeä ja suhteellisen hento.


• maku 8/10: lievän paahteinen. Siirappisen maltainen. Lopussa kiva hapahko katkoro. Aika mukava ja maistuva olut.


• suuntuntuma 3/5: keskitäyteläinen. Hiilihapoltaan turhan runsas.


• yleisvaikutelma 13/20: Kiva bock. Hiilihappo liian runsas, muuten kyllä todella mukava ja maistuva maltainen olut.


• YHTEENSÄ 38/50 Maistuva bock

Sori Brewing - Red Alert IPA

Nivalan Lidlistä viime viikolla käteen jäi Sori Brewingin Red Alert IPA. Liekkö liitettävissä legendaariseen sotastrategia peliin nimeltä Command&Conquer Red Alert. No mutta tässä lauantai-illan arvio oluesta.

• tuoksu 7/10: mangoinen, greippinen, lievä makea maltaisuus taustalla. Ei ollenkaan huono maitokauppa vahvuiseksi IPAksi.


• ulkonäkö 4/5: samea, punertavan kuparinen, vaahto kivan pehmeä, mutta hento. Vaahto jättää pitsiä kivasti lasiin.


• maku 7/10: mieto, greippinen ja lievän mangoinen. Ei huono, mutta tyypillinen maitokauppa vahvuinen IPA. Lopussa kuiva ja hapan tatsi kivalla purennalla.


• suuntuntuma 2/5: sopivan kevyt, mutta hiilihappoa aivan liikaa.


• yleivaikutelma 10/20: Kivan hedelmällinen IPA. Harmi vaan, että korkea hiilihapotus vie oluen mauttomattomaksi.


• YHTEENSÄ 30/50 Pureva pikkuIPA
  

Oman kotipanimon viimeisimmät oluet

Rye DIPA

Tuoksussa mangoisuutta sekä greippisyyttä. Tällä hetkellä syvin aromi on jo kaionnut, mutta vielä tuo on kyllä herkullisen tuoksuinen. Väri samea ja verioranssinen. Vaahto kestävä ja runsas, mutta pitsisyyttä ei ole, joka on miinus. Maku vähän sekava. Katkero puoli toimii hyvin ja on kuiva ja hapan. Aromipuoli kyllä nyt on jo kääntynyt tunkkaiseksi ja lievä alkoholisuus paistaa nyt läpi, mitä ei ollut kyllä tuoreeltaan. Suuntuntuma on paksu ja melkeinpä siirappinen. Hiilihappo on sopivan mieto, mutta sitä löytyy kyllä sopivasti. Kyllähän tämä hyvä DIPA on, mutta tuoreeltaan kyllä ehdottomasti parempi.

Cascade ALE

Ale taas on yhtä mallasta. Tuoksu maltaista leipäisyyttä, hivenen pistävän neulaista. Väriltään punertavan meripihkaista sekä melkein kirkas. Vaahto suojaava ja kermaisen pehmeä. Maku täyteläisen maltainen. Keskikuiva. Melkeinpä birrerin omainen. Aika jännäksi kypsynyt. Hivenen jotain marjaisuutta lopussa. Suuntuntuma keskipaksu ja hiilihappo kohtalainen. Jännäksi kypsynyt maltainen olut. Melkeinpä bitterin omaisia vivahteita.

Olvi - American Cream Ale

Sain maanantaina Olvilta lähetyksen kevään uutusoluesta. Oluet saapuivat komeassa puulaatikossa, jonka kannessa komeili Olvin logo. Oluet saapuvat myöhemmin keväällä maitokauppojen hyllyyn, jotenka tässä nyt arvio tästä American Cream Alesta.

Olut on pääkäytetty pintahiivalla ja varastokäytetty pohjahiivalla. Eli alea sekä lageria samassa lasissa...

• tuoksu 7/10: viljainen, mieto, lievästi hedelmäinen. Hivenen ehkä aprikoosinen.


• ulkonäkö 4/5: vaalean meripihkainen, kirkas. Vaahto jättää pitsiä lasiin ja on valkoinen sekä runsas.


• maku 7/10: kivan raikas. Vähän niinkuin lager, mutta enemmällä maulla. Hivenen ehkä aprikoosinen. Kiva katkero lopussa parantaa juomista ja makuolemusta. Keskikuiva ja raikas. Kevääseen oikein passeli.


• suuntuntuma 3/5: kova, ehkä turhan kova hiilihappo. Jättää liikaa makua peittoon. Suuntuntuma kuitenkin kevyt, mutta vetisyyttä ei ole ollenkaan.


• yleivaikutelma 12/50: Kiva keväinen olut. Raikas ja kevyt. Vetisyyttä ei ole, mutta hiilihappo aivan liian kova. Suomalaiseen "bulkki" makuun varmasti hyvä ja helppo sekä maistuva juoda.


• YHTEENSÄ 34/50 Kevättä lasissa. :)

Kiitokset näytteistä panimolle!



 

Hirvifilettä, revittyä hirveä, savulohta, puikulaperunaa...

Tuli lauantaina taas kokkailtua vähän parempaa sapuskaa ja vähän enemmän. Pääraaka-aineena hirvi. Ekaksi aloitin ruskistamalla hirvipaistin kauttaaltaan ja sen jälkeen nakkasin sen haudutuspataan 6h. Voitte vaan arvata oliko muriaa... :D Tämän jälkeen paisti uunivuokaan ja vielä uuniin noin tunniksi kermaan hautumaan. Nami...

Hirvifilettä tein grillistä. Annoin ensin olla n.6h marinaadissa, jossa oli suolaa, pippuri, rosmariiniä sekä katajanmarjoja murskattuna. Tämän jälkeen kuumalle ritilälle grilliin ja n.5 min annoin olla per puoli. Sisältä jäi lievän roseeksi, jotenka kelpasi kaikille. Jos olisin halunut aivan rosea sisältä niin olisin antanut olla n.3 min per puoli. Paiston jälkeen folioon 10-15 minuutiksi ja vasta sen jälkeen leikkaus. Tuota katajanmarjaa kannattaa käyttää kyllä riistan kaveriksi, koska se tuo mukavaa vivahdetta ja vähän pihkaista makua lihaan, joka passaa kyllä riistan kanssa tosi hyvin. Samoin kun katajanmarjat käy varsinkin ruisalen kaveriksi. :=)

Lohta myös savustin miedossa savussa kaasugrillissä, vielä kun Lapin puikulaa kaveriksi ja kunnon vihersalaatti, niin kyllä kelpas. Kaikki kulautettiin viimeisen savuoluen kera alas ja johan kelpas.

BLOGI MUUTTANUT -> huntingdinner.wordpress.com

Olen jo jonkin aikaa kirjoittanut blogia osoitteessa huntingdinner.wordpress.com ,jotenka tekstit näkyvät siellä. Myöskin vanhemmat tekstit olen siirtänyt sinne, jotenka käykäähän katsomassa sieltä.

huntingdinner.wordpress.com

Franziskaner -Weissbier Dunkel

Haapajärven Alkosta hain muutaman uutukaisen oluen itselleni, mitä en ole maistanut. Mukana myös vehnädunkel. Panimon sivuilla kyseinen olut.

Saksalaispanimon vehnädunkeli. Enpä ole kyseisen panimon tuotteissa huonoa olutta tavannut, mutta nyt taisi tai nimenomaan tuli keskiverto/huono  olut tulla eteen.

• tuoksu 9/10: siirappinen, makean maltainen sekä banaaninen. Hivenen myös kirsikkainen.


• ulkonäkö 4/5: keskisamea, mahongin tumman ruskea. Vaahto valkea ja pikkukuplainen, kaataessa runsas mutta laskeutuu hennoksi kerrokseksi oluen pinnalle.


• maku 7/10: hento, lievän banaaninen. Lievän siirappinen. Aika vetinen...


• suuntuntuma 2/5: vetinen, kevyt ja kevyt hento mitätön hiilihappo.


• yleisvaikutelma 10/20: mauton ja vetinen. Ehdottomasti panimon huonoin olut. Ei oikein mitään hyvää sanottavaa. Tuoksu on kyllä laadukas, mutta jotenkin niinkuin olis korkki vuotanut.


• YHTEENSÄ 32/50 Vetinen vehnädunkkeli.

Tortilla perjantai

Perjantaina tekee mieli melkeinpä aina syödä jotain pikkasen parempaa ruokaa, koska alkaa viikonloppu. Vaikkakin ruoka olisi arkiruokaan nähden luksusta, niin ruoka siltikin pitää valmistua pikaisesti ja melkeimpä olla valmiina, kun tullaan tenavien kanssa ulko-ovesta sisään. Tällä kertaa valmistin apukokkien kanssa tortillat. Kahta erillaista lihatäytettä, salaattia, maissilastuja, dippejä ja valuvaa koskenlaskiaa. Lihaosuudesta vastasi vähärasvainen hirvenjauheliha sekä kanafileet meksikomifun sekä avokadon kera sotkettuna. Tortillalätyt olivat maissivehnäjauho lättyjä suoraan kaupan hyllyltä, sekä kaverina maissitaskuja sekä erillaisia maissisipsejä sekä normisipsejä.

Hirvitäyte oli sen verran helppo tehdä, että siinä vaan jauheliha paistetaan kunnon lämmöllä kypsäksi ja maustetaan suolan ja pippurin voimin sekä kaadetaan pussista perustortilla maustesekoitusta päälle. Itse käytin puolet pussista hirveen ja toisen puoliskon kanan maustamiseen.

Kanatäyte

• 3kpl maustamattomia kanafileitä


• suolaa, mustapippuria


• 0,5 pussia tortillamaustetta


• 5 rkl Mifu meksiko


• 2kpl avokadoja


• 1(3,33)dl maissilageria (esim. Sol, myös Pirkka Ole passaaapi tosi hyvin)


• persiljaa sekä korianteria

Kuumenna pannu kuumaksi. Mausta kanafileet ja paista rapea kullankeltainen pinta kanafileisiin. Halkaise avokadot ja poista kivet. Kuori avokadojen sisusta lusikalla pois ja paloittele hiukan sisusta. Lisää pannulle yhdessä mifun kanssa. Kaada lageria noin desi pannulle ja nauti loput fileiden kypsyessä. Kun kanafileet on kypsyneet, niin viipaloi kanafileet ja aseta tarjolle yhdessä avokado/mifusekoituksen kanssa sekä ripottele yrtit täytteen pääälle.

Tortillat kasataan niin, tai ainakin minä kasaan, että lämmitän lättyä 15-30 sekunttia mikrossa. Levitän ensimmäiseksi täytteen sekä tulisemman kastikkeen yleensä purkista. Sitten juustoraaste ja lopuksi salaatit, kurkut, tomaatit sekä mahdollinen kastike päälle. Taitetaan alareuna ns. pohjaksi ja sivut siihen päälle. Tulee tasku ja täytteet ei valu parralle taikka käsiin. Tortillojen juomaksi ehdottomasti maissiolutta. Tällä kertaa testasin Kopparbergin Fruit Lageria, joka oli kyllä todella siiderinomainen sitruslageria, joka omaan makuun jäi kyllä valitettavasti liian makeaksi. Toki siiderinystäville sopiva olut, jotka eivät pahemmin oluesta piittaa.