Ilman kikkaiuja Dubbel

Syksy on jo pitkällä ja takassa on jo useampana iltana poltettu puuta ja saatu sieltä pehmeää lämpöä pirttiin. Nyt on siis aika tehdä tummempia ja voimakkaampia olusia varastoon. Vehnikset ja vaaleat IPAt saa nyt kyllä jäädä tauolle ja työn alle tulee seuraavaksi Belgityylinen Dubbel. Eli sitä keskivahvaa 6-7,6 volttista tumman ruskeaa olutta.

 

 

Tämän hetkinen resepti olisi tuotokselle yllä olevan kaltainen. Eli tyyliin sopiva, ilman mitään kikkailuja tai mauste lisäyksiä ja tämän hetkisellä laitteistolla. Eli pussimäskäämällä noin 66-68asteessa 10 litran kattilassa ja uunissa. Monet lisäävät myös korianterin siemeniä ja appelsiinin kuorta keiton loppu vaiheeassa, mutta itse sitä en tee, koska tämä on ensimmäinen Luostarityylinen olut mitä yritän tehdä, niin pidän kaikki simppelinä ja tyylisuuntaisena. Toki Dubbel oluttyyliin ei saisi maltaan osalta tulla ollenkaan paahteisuutta, joten saas nähä tuoko tuo 50 grammaa tuota mustamallasta sitä tuohon makuun. Toivotaan että ei toisi. Enää sitä ei saa myöskään pois, koska eilen rouhasin maltaat tätä olutta varten. Humaloinnilla yritän myös saada makuun mausteisuutta, joka pitäsi tulla Tradition-humalasta sekä rusinaisuutta/luumuisuutta Hallertauer-humalasta. Myös Safale T-58 pitäisi tuoda olueen pippurisuutta ja mausteisuutta.

Käytän olutta luultavasti 2-3 viikkoa primäärissä, jonka jälkeen siirrän sekundääriin ja pullotan oluen. Toki tähän olut tyyliin oluen kirkkaus on myös osa tekijä, joten jos jaksan, niin pidän olutta 2 pv sekundäärissä ja ennen pullotusta vien oluen kylmään noin vuorokaudeksi ja pullotan oluen. Sen pitäisi lukemani mukaan auttaa kirkastamaan olutta. Tämän jälkeen olut saa kypsyä rauhassa jouluun asti, milloinka se olisi kypsynyt sen kuukauden pullossa.

 Nyt kun plaani on kunnossa niin, enää puuttuu se toteutus. ;-)

Ilman kikkaiuja Dubbel

Syksy on jo pitkällä ja takassa on jo useampana iltana poltettu puuta ja saatu sieltä pehmeää lämpöä pirttiin. Nyt on siis aika tehdä tummempia ja voimakkaampia olusia varastoon. Vehnikset ja vaaleat IPAt saa nyt kyllä jäädä tauolle ja työn alle tulee seuraavaksi Belgityylinen Dubbel. Eli sitä keskivahvaa 6-7,6 volttista tumman ruskeaa olutta.

Tämän hetkinen resepti olisi tuotokselle yllä olevan kaltainen. Eli tyyliin sopiva, ilman mitään kikkailuja tai mauste lisäyksiä ja tämän hetkisellä laitteistolla. Eli pussimäskäämällä noin 66-68asteessa 10 litran kattilassa ja uunissa. Monet lisäävät myös korianterin siemeniä ja appelsiinin kuorta keiton loppu vaiheeassa, mutta itse sitä en tee, koska tämä on ensimmäinen Luostarityylinen olut mitä yritän tehdä, niin pidän kaikki simppelinä ja tyylisuuntaisena. Toki Dubbel oluttyyliin ei saisi maltaan osalta tulla ollenkaan paahteisuutta, joten saas nähä tuoko tuo 50 grammaa tuota mustamallasta sitä tuohon makuun. Toivotaan että ei toisi. Enää sitä ei saa myöskään pois, koska eilen rouhasin maltaat tätä olutta varten. Humaloinnilla yritän myös saada makuun mausteisuutta, joka pitäsi tulla Tradition-humalasta sekä rusinaisuutta/luumuisuutta Hallertauer-humalasta. Myös Safale T-58 pitäisi tuoda olueen pippurisuutta ja mausteisuutta.

 

Käytän olutta luultavasti 2-3 viikkoa primäärissä, jonka jälkeen siirrän sekundääriin ja pullotan oluen. Toki tähän olut tyyliin oluen kirkkaus on myös osa tekijä, joten jos jaksan, niin pidän olutta 2 pv sekundäärissä ja ennen pullotusta vien oluen kylmään noin vuorokaudeksi ja pullotan oluen. Sen pitäisi lukemani mukaan auttaa kirkastamaan olutta. Tämän jälkeen olut saa kypsyä rauhassa jouluun asti, milloinka se olisi kypsynyt sen kuukauden pullossa.

 

 Nyt kun plaani on kunnossa niin, enää puuttuu se toteutus. ;-)

Hirvenpyynnin aloitus. (10.10.15)

Oikeastaan alotusta edeltävä viikko meni kun kuumilla hiilillä. Suikka tuli laitettua tieliikenne kuntoon ja haettua vikalista katastuskonttorilta. Paino tuli etuakselilla eteen, joten pitää puottaa vinssi keulilta pois ja tehdä siihen pikakiinnitykset. Myös Tikka piti käydä kohistamassa hirvipaukuille ja elektroniikka ladata täyteen.
Ja siiten koitti se alotus aamu...

Aloitusaamu alkoi lahtivajalla 7.00. Luvat katottiin kuntoon, tarkistettiin oranssi suojaväri ja sovittiin pelisäännöt. Vasoja lähinnä yritettiin saada. Vielä katottiin että mihin maastoon mennään. Koiran mukaan ohjaaja + kaveri. Näin ollen kaikki pääsivät metsään ja on auton liikuttaja valmiina jos koira menee kauemmaksi mies mukana. Sitten vaan metsään.

Haku 1: Me lähettiin Rukavaarasta ja päästettiin koira irti 7.50. Koira lähti heti, joten ooteltiin vaan rauhassa auton luona mihin koira menee. 8:15 rupesi tulemaan vähän ääntä ja kaveri lähti käppäilemään hiljokseen ääntä kohti kun oli mehtäautotien varressa. Itse seurasin autolla kohta perästä, kun työskentely valui turvetuotanto alueelle. Työskentely kierti turvetuotanto alueen ja loppui hirven mentyä ison kanavan yli, josta koira ei uskaltanut mennä yli. Sinänsä hyvä sillä oli jo väärällä puolen meidän aluetta. Sieltä haimme koiran pois. Jälistä päätellen yksinäinen aikanen oli koiran edessä. Tässä vaiheessa koiralle oli tullut matkaa 7km.

Haku 2: Seuraavaksi testasimme Eksynevan pellon reunaa, jossa tarkotuksena oli käydä nuolukivellä, mutta koira otti toisen suunnan, josta kaveri kävi noutamassa koiran kyytiin kun se tuli tielle. Tästä reissusta tuli matkamittariin 2km.

Haku 3: Tehtiin Mustosenahon nuolukivelle, jossa koira kävi 1km reissun hakemassa tyhjää maastoa.

Haku 4: Päivän vimeinen reissu tehtiin aamuiseen paikkaan Rukavaaraan, jossa ohjasimme koiran Rukavaaran ohi olevaan uuteen aukkoon.

Aukosta koira lähti tutkailemaan aamuista jälkeä. Kävelimme sitten siinä samalla sinne aukkoon ja istuimme siinä sitten auringon paisteessa kahvia hörppimään ja seurailemaan mitä se poitsu siellä nuohoaa. Noin 20 min kuluttua alkoi kuulua 275 metrin päästä seisontahaukku. Toki meidän alkuperäisestä viimeisestä koiran näköpaikasta tultu 700 metriä lähemmäs aukkoon. Toki jos olisi ollut ilmavainuinen koira, niin löytö olisi ollut selvästi nopeampi.

Annoin haukun olla paikallaan sen 35 min ja lähdin rouskuttamaan kohti haukkua. Kiersin tuulen alle ensin. Pääsin penkkatietä pitkin silmukkaan, josta näin ojaa pitkin noin 150 metrin päähän. Haukku kuului ojan oikealta puolen ja pikkuhiljaa lähdin ojan vartta pitkin lähestymään haukkua. Olin hiipinyt noin 20 metriä kun huomasin että ojaan tuli vasa ja meni pusikon taakse piiloon noin 60 metrin päähän. Käytin poskella kivääriä, mutta en saanut hyvää hollia vasasta kun seiso minusta poispäin. Kohta tuli emä ojaan ja heti perästä toinen vasa. Nyt nostin kiikarin lavan yläpuolelle ja ammuin. Vasa heitti kuperkeikan ja jäi ojan pohjalle. Emä ja toinen vasa painui koiran kanssa menojaan. Koira ei edes vilkaissutkaan ojassa olevaa vasaa vaan jatkoi menojaan. Lähdin vasan luo ja ammuin lopetuslaukauksen. Tämän jälkeen laitoin ryhmäviestin, että uros vasa on nurin.

Tämän jälkeen pistin vasasta veret pois ja otin itsekkin mottiin vähän vasan verta kunnioittaakseni saalista. Sen jälkeen otin ja rupesin vetämään vasaa ojan pohjalta pois, että saapi suolistettua elukan. Onneksi kummisetä tuli kaveriksi, niin saatiin elukka suolistettua ja vedettyä se 80 metriä elukkaa silmukkaan asti. Tässä vaiheessa oli elukat mennyt tien yli ja koira perässä, mutta jäänyt matkasta, jolloin kaveri saanut koiran pois.

Matkaa kertyi 6km.

Paistatimme sitten makkarat, haettiiin vasa kärrylle ja lähettiin nylkemään päivän saaliit.

kauden 2015 ensimmäinen.

vasemmalla minun ampumani ja oikealle Henkan ampuma. Molemmat urosvasoja.

Hirvenpyynnin aloitus. (10.10.15)

Oikeastaan alotusta edeltävä viikko meni kun kuumilla hiilillä. Suikka tuli laitettua tieliikenne kuntoon ja haettua vikalista katastuskonttorilta. Paino tuli etuakselilla eteen, joten pitää puottaa vinssi keulilta pois ja tehdä siihen pikakiinnitykset. Myös Tikka piti käydä kohistamassa hirvipaukuille ja elektroniikka ladata täyteen.
Ja siiten koitti se alotus aamu...

Aloitusaamu alkoi lahtivajalla 7.00. Luvat katottiin kuntoon, tarkistettiin oranssi suojaväri ja sovittiin pelisäännöt. Vasoja lähinnä yritettiin saada. Vielä katottiin että mihin maastoon mennään. Koiran mukaan ohjaaja + kaveri. Näin ollen kaikki pääsivät metsään ja on auton liikuttaja valmiina jos koira menee kauemmaksi mies mukana. Sitten vaan metsään. 

Haku 1: Me lähettiin Rukavaarasta ja päästettiin koira irti 7.50. Koira lähti heti, joten ooteltiin vaan rauhassa auton luona mihin koira menee. 8:15 rupesi tulemaan vähän ääntä ja kaveri lähti käppäilemään hiljokseen ääntä kohti kun oli mehtäautotien varressa. Itse seurasin autolla kohta perästä, kun työskentely valui turvetuotanto alueelle. Työskentely kierti turvetuotanto alueen ja loppui hirven mentyä ison kanavan yli, josta koira ei uskaltanut mennä yli. Sinänsä hyvä sillä oli jo väärällä puolen meidän aluetta. Sieltä haimme koiran pois. Jälistä päätellen yksinäinen aikanen oli koiran edessä. Tässä vaiheessa koiralle oli tullut matkaa 7km.

Haku 2: Seuraavaksi testasimme Eksynevan pellon reunaa, jossa tarkotuksena oli käydä nuolukivellä, mutta koira otti toisen suunnan, josta kaveri kävi noutamassa koiran kyytiin kun se tuli tielle. Tästä reissusta tuli matkamittariin 2km.

Haku 3: Tehtiin Mustosenahon nuolukivelle, jossa koira kävi 1km reissun hakemassa tyhjää maastoa.

Haku 4: Päivän vimeinen reissu tehtiin aamuiseen paikkaan Rukavaaraan, jossa ohjasimme koiran Rukavaaran ohi olevaan uuteen aukkoon.

Aukosta koira lähti tutkailemaan aamuista jälkeä. Kävelimme sitten siinä samalla sinne aukkoon ja istuimme siinä sitten auringon paisteessa kahvia hörppimään ja seurailemaan mitä se poitsu siellä nuohoaa. Noin 20 min kuluttua alkoi kuulua 275 metrin päästä seisontahaukku. Toki meidän alkuperäisestä viimeisestä koiran näköpaikasta tultu 700 metriä lähemmäs aukkoon. Toki jos olisi ollut ilmavainuinen koira, niin löytö olisi ollut selvästi nopeampi.

Annoin haukun olla paikallaan sen 35 min ja lähdin rouskuttamaan kohti haukkua. Kiersin tuulen alle ensin. Pääsin penkkatietä pitkin silmukkaan, josta näin ojaa pitkin noin 150 metrin päähän. Haukku kuului ojan oikealta puolen ja pikkuhiljaa lähdin ojan vartta pitkin lähestymään haukkua. Olin hiipinyt noin 20 metriä kun huomasin että ojaan tuli vasa ja meni pusikon taakse piiloon noin 60 metrin päähän. Käytin poskella kivääriä, mutta en saanut hyvää hollia vasasta kun seiso minusta poispäin. Kohta tuli emä ojaan ja heti perästä toinen vasa. Nyt nostin kiikarin lavan yläpuolelle ja ammuin. Vasa heitti kuperkeikan ja jäi ojan pohjalle. Emä ja toinen vasa painui koiran kanssa menojaan. Koira ei edes vilkaissutkaan ojassa olevaa vasaa vaan jatkoi menojaan. Lähdin vasan luo ja ammuin lopetuslaukauksen. Tämän jälkeen laitoin ryhmäviestin, että uros vasa on nurin.

Tämän jälkeen pistin vasasta veret pois ja otin itsekkin mottiin vähän vasan verta kunnioittaakseni saalista. Sen jälkeen otin ja rupesin vetämään vasaa ojan pohjalta pois, että saapi suolistettua elukan. Onneksi kummisetä tuli kaveriksi, niin saatiin elukka suolistettua ja vedettyä se 80 metriä elukkaa silmukkaan asti. Tässä vaiheessa oli elukat mennyt tien yli ja koira perässä, mutta jäänyt matkasta, jolloin kaveri saanut koiran pois.

Matkaa kertyi 6km.

Paistatimme sitten makkarat, haettiiin vasa kärrylle ja lähettiin nylkemään päivän saaliit.

kauden 2015 ensimmäinen.

vasemmalla minun ampumani ja oikealle Henkan ampuma. Molemmat urosvasoja.

Maitopotun syönti loppu (19.9)

Kello herätti ennen kuutta. Vesi kiehumaan ja pari leipää rasian kautta reppuun. Säätiedot lupasivat vettä 9-10 aikoihin. Edellinen päivä oli ollut todella märkä kun oli vettäkin tullut yli 60mm. Nyt vaan piti kiireesti mennä suolla käymään aamulenkki.

Asekaapista lähti völjyyn vaan haulin heitinlaite, koska päättelin että tänään ei ole linnut puussa, koska tuulee sen verran kovasti.

Seuraavaksi huristelin suota kohti mehtäautotiellä ja huomasin suolle menevän tien risteyksesssä tulistelioita, jotka olivat ilmeisemmin menossa mehtään. Samalla meinasin heidän ison videokamerajalustan päälle ajaa. No mitäs sitten. Sinneppä en viihtinyt sekaan mennä vaan etsin uuden polun. Se löytyikin vähän matkan päästä ja pääsin mehtään.

Ainoastaan pari sataa metriä rämettä oli rauhotettu kaikilta muulta paitsi hirviltä. Mikähän idea siinäkin?? No nevan tapaisen laitaan käppäilin ja latasin haulikon mini magnumilla.

Neva oli samanlainen kun edellinekin. Tiheään kasvanut räme. No saatto siellä linnutkin olla näin tuulisena päivänä ja voisi lähteä hyvin likeltäkin lentoon, kun sievästi sukeltaa menemään.
Hörppäsin aamun ekat pikakahvit ja katoin vähän reittiä mihin taplata. Lähdin ojien suuntaisesti talsimaan rämettä pitkin. Eipä sitä tarvinut kauan mennä kun edestä noin 15no metrin päästä pyrähti kolme nuorta akkateertä lentoon. PUM tipahti. PUM mänty. Yksi lähti oikealle ja kasi vasemmalle. Toinen tipahti heti ja toista ampuessa tielle tuli käkkärä männyn neulaset ja haulet stoppas siihen. No tulipahan se yksikin edes. 😊
Linnun suolistukseen ja pakolliset saalistuskuvat talteen ja lintu reppuun. Tämän jälkeen kiertelin vielä suota ja kiertelin metsän läpi autolle sadan hirvikärpäs kaverin kera.
Kotosalla täkät talteen ja vakuumiin odottamaan gourmet ateriaa.😉

Maitopotun syönti loppu (19.9)

Kello herätti ennen kuutta. Vesi kiehumaan ja pari leipää rasian kautta reppuun. Säätiedot lupasivat vettä 9-10 aikoihin. Edellinen päivä oli ollut todella märkä kun oli vettäkin tullut yli 60mm. Nyt vaan piti kiireesti mennä suolla käymään aamulenkki.

Asekaapista lähti völjyyn vaan haulin heitinlaite, koska päättelin että tänään ei ole linnut puussa, koska tuulee sen verran kovasti.

Seuraavaksi huristelin suota kohti mehtäautotiellä ja huomasin suolle menevän tien risteyksesssä tulistelioita, jotka olivat ilmeisemmin menossa mehtään. Samalla meinasin heidän ison videokamerajalustan päälle ajaa. No mitäs sitten. Sinneppä en viihtinyt sekaan mennä vaan etsin uuden polun. Se löytyikin vähän matkan päästä ja pääsin mehtään.

Ainoastaan pari sataa metriä rämettä oli rauhotettu kaikilta muulta paitsi hirviltä. Mikähän idea siinäkin?? No nevan tapaisen laitaan käppäilin ja latasin haulikon mini magnumilla.

Neva oli samanlainen kun edellinekin. Tiheään kasvanut räme. No saatto siellä linnutkin olla näin tuulisena päivänä ja voisi lähteä hyvin likeltäkin lentoon, kun sievästi sukeltaa menemään.
Hörppäsin aamun ekat pikakahvit ja katoin vähän reittiä mihin taplata. Lähdin ojien suuntaisesti talsimaan rämettä pitkin. Eipä sitä tarvinut kauan mennä kun edestä noin 15no metrin päästä pyrähti kolme nuorta akkateertä lentoon. PUM tipahti. PUM mänty. Yksi lähti oikealle ja kasi vasemmalle. Toinen tipahti heti ja toista ampuessa tielle tuli käkkärä männyn neulaset ja haulet stoppas siihen. No tulipahan se yksikin edes. 😊
Linnun suolistukseen ja pakolliset saalistuskuvat talteen ja lintu reppuun. Tämän jälkeen kiertelin vielä suota ja kiertelin metsän läpi autolle sadan hirvikärpäs kaverin kera.
Kotosalla täkät talteen ja vakuumiin odottamaan gourmet ateriaa.😉