Brasserie St Feuillien - Blonde

Miltä kuulostaa tarina irkkulaisesta munkista, joka lähtee manner Eurooppaan levittämään evankeliumia, mutta kuolee myöhemmin jättäen johonkin kylään luostarin ja panimon? -No siitä tämänkin oluen tarina alkaa, ainakin niin karkeasti ajateltuna.

Ainakin tämän panimon Saisoni oli huippu veto, josta pidin kyllä aika pirusti, joten maistellaanpas näin pääsiäisen alla tämä blondekin.

Tuoksussa viljaisuutta, makeaa ja hapanta. Mausteisuutta löytyy myös. Aika perus Belgi blonde. Simppeli ja makea. Ulkonäöltään kirkas ja hailakan vaalean kullankeltainen. Vaahtoaa reippaasti, mutta vaahto katoaa nopeasti jättäen oluen päälle hennon suojaavan lautan.

Maultaan hapan ja mausteinen. Aavistus jotakin yrttiä. Korianteria ehkäpä. Itse en ole ollenkaan korianterin ystävä, mutta tähän se passaa kun olkapäät pään alle. Hapan jälkimaku. Runko keskitäyteläinen ja hiilihapoltaan runsas.

Yleisvaikutelmana aika haastava olut nauttia. En varmaankaan saa kaikkea makuelämyksiä irti, koska tyylinä tämä taitaa olla toinen blonde mitä pyörittelen. Edellinen taitaa olla vuoden takaa oleva Leffen Blonde. Pitääkin hommata näitä molempia jemmaan, niin voi tehdä rinnakkaisvertailun joskus.

Pisteitä 8+4+8+5+14=39 Hyvä ja yrttinen blonde

Brasserie St Feuillien - Blonde

Miltä kuulostaa tarina irkkulaisesta munkista, joka lähtee manner Eurooppaan levittämään evankeliumia, mutta kuolee myöhemmin jättäen johonkin kylään luostarin ja panimon? -No siitä tämänkin oluen tarina alkaa, ainakin niin karkeasti ajateltuna.

Ainakin tämän panimon Saisoni oli huippu veto, josta pidin kyllä aika pirusti, joten maistellaanpas näin pääsiäisen alla tämä blondekin.

Tuoksussa viljaisuutta, makeaa ja hapanta. Mausteisuutta löytyy myös. Aika perus Belgi blonde. Simppeli ja makea. Ulkonäöltään kirkas ja hailakan vaalean kullankeltainen. Vaahtoaa reippaasti, mutta vaahto katoaa nopeasti jättäen oluen päälle hennon suojaavan lautan.

Maultaan hapan ja mausteinen. Aavistus jotakin yrttiä. Korianteria ehkäpä. Itse en ole ollenkaan korianterin ystävä, mutta tähän se passaa kun olkapäät pään alle. Hapan jälkimaku. Runko keskitäyteläinen ja hiilihapoltaan runsas.

Yleisvaikutelmana aika haastava olut nauttia. En varmaankaan saa kaikkea makuelämyksiä irti, koska tyylinä tämä taitaa olla toinen blonde mitä pyörittelen. Edellinen taitaa olla vuoden takaa oleva Leffen Blonde. Pitääkin hommata näitä molempia jemmaan, niin voi tehdä rinnakkaisvertailun joskus.

Pisteitä 8+4+8+5+14=39 Hyvä ja yrttinen blonde

Mäskille noutajat

Puolitoista viikkoa sitten tuli tekastua tuo Ruis Kataja Ale tulille. Siivilöinti vaiheessa kauhoin mallasmäskin 10 litran ämpäriin ja ämpärin ulos jäähtymään. No sinnehän se unohtui eiliseen asti terassille. Eilen kävin viemessä kauriille kauran ja ohran jyviä ja muistin tuon mäskiämpärin. Ämpärin myös kiikutin ruokintapaikalle riistakameran eteen. Ainoa vaan että mäskihän oli jäässä. No ämpäri rikki ja mäskipaakku ulos.

Kylläpä kelpaa ainakin rusakoiden herkutella mäskillä. :-)

Mäskille noutajat

Puolitoista viikkoa sitten tuli tekastua tuo Ruis Kataja Ale tulille. Siivilöinti vaiheessa kauhoin mallasmäskin 10 litran ämpäriin ja ämpärin ulos jäähtymään. No sinnehän se unohtui eiliseen asti terassille. Eilen kävin viemessä kauriille kauran ja ohran jyviä ja muistin tuon mäskiämpärin. Ämpärin myös kiikutin ruokintapaikalle riistakameran eteen. Ainoa vaan että mäskihän oli jäässä. No ämpäri rikki ja mäskipaakku ulos.

Kylläpä kelpaa ainakin rusakoiden herkutella mäskillä. :-) 

Ruis Kataja Ale sekondääriin

Ruis Kataja Ale sekondääriin

Tänään lapposin sekondääriin Ruis Kataja Alen, koska lopullinen ominaispaino jäi 1,014, joka on nyt melkein siinä missä piti. Toki lopulliset voltit varmaan jäävät vähän alle 5.

Alessa on kyllä mukava katajanmarjan tuoma kirpeys ja hyvästi onnistunut humalointi. Tätä kun nyt malttaisi kuukauden verran kypsytellä pullossa, niin hyvä olisi. Ainoastaan ruukisuus on ainakin tässä vaiheessa hivenen piilosilla.

Prykmestar - Pääsiäisolut

Näin pääsiäisen alla on hyvä maistella mitäpä muutakaan kuin pääsiäisolutta. Tällä kertaa Prykmasterin Pääsiäisolut, joka löytyi maitokaupan hyllyltä. Tässä oluessa käytetty pullon mukaan aitoa suklaata, jonka pitäisi täydentää oluen paahteista makua, joten maistellaampas...

Tuoksussa on sitä suklaisuutta. Ehkä aavistuksen rommirusina jäätelöön taittavaa suklaisuutta. Makea ja suklainen tuoksu. Muuta tuosta ei kyllä oikein irtoa. Väri tumman ruskea, melkeinpä musta ja sameutta ei ole joten kirkas. Vaahto pienikuplaista ja hento. Aika mitään sanottava vaahto.

Maku komppaa tuoksua, eli suklaisuutta löytyy. Ehkä hivenen maitokaakaon makuinen. No ei tämä pahaa ole, mutta hivenen yksinkertainen. Paahde meinaa irrota, mutta ei kuitenkaan irtoa. Katkero on aika olematon. Loppukulaus vetinen. Vetistä maitokaakaota ehkäpä näin lyhyesti. Suuntuntuma vetinen ja lattea. Hiilihapot keskinkertaiset.

Aika vaikea on tätä olutta kehua, sen verran vetinen on runko tässä. Pisteiden kirjossa tuoksusta 7, ulkonäöstä 3, mausta 6, runko 2 ja yleisvaikutelmasta 8. Yhteensä 26/50. En ostaisi uudelleen.

 

 

Prykmestar - Pääsiäisolut

Näin pääsiäisen alla on hyvä maistella mitäpä muutakaan kuin pääsiäisolutta. Tällä kertaa Prykmasterin Pääsiäisolut, joka löytyi maitokaupan hyllyltä. Tässä oluessa käytetty pullon mukaan aitoa suklaata, jonka pitäisi täydentää oluen paahteista makua, joten maistellaampas...

Tuoksussa on sitä suklaisuutta. Ehkä aavistuksen rommirusina jäätelöön taittavaa suklaisuutta. Makea ja suklainen tuoksu. Muuta tuosta ei kyllä oikein irtoa. Väri tumman ruskea, melkeinpä musta ja sameutta ei ole joten kirkas. Vaahto pienikuplaista ja hento. Aika mitään sanottava vaahto.

Maku komppaa tuoksua, eli suklaisuutta löytyy. Ehkä hivenen maitokaakaon makuinen. No ei tämä pahaa ole, mutta hivenen yksinkertainen. Paahde meinaa irrota, mutta ei kuitenkaan irtoa. Katkero on aika olematon. Loppukulaus vetinen. Vetistä maitokaakaota ehkäpä näin lyhyesti. Suuntuntuma vetinen ja lattea. Hiilihapot keskinkertaiset.

Aika vaikea on tätä olutta kehua, sen verran vetinen on runko tässä. Pisteiden kirjossa tuoksusta 7, ulkonäöstä 3, mausta 6, runko 2 ja yleisvaikutelmasta 8. Yhteensä 26/50. En ostaisi uudelleen.

 

 

Ruis Kataja Ale muhimaan

Eilen tuli suoritettua tämän vuoden kolmas pano. Tämähän lähti siitä liikkeelle, kun IPAt alkoivat nyt tökkiä sillä karvaisella greippisellä katkerolla, joten päätin tehdä jotain rukisempaa ale, jossa olisi katajan marjoja mausteena. Tämänkin reseptin pohjan hain Reittausblogin Katajaisesta Ruis Alesta, mutta toki hivenen muutettuna.

Eli maltaiksi käytin Viking maltaan Pale Alea, Weyernabb CaraRye ruismallasta ja Viking maltaan Dark Alea. Mäskäykseen myös laitoin katajan marjoja. Mäskäys ihka uudella 15 litran kattilalla 60 minuuttia uunissa. Tässä ainoastaan kävi pikku kämmi, sillä mäskäysvesi kuumeni liikaa ja alku mäskäys meni 72 asteessa. Tämän puotin kylmän veden avulla 67 asteeseen, mutta mäskäysteho kärsi kyllä ja putosi normi 68 prosentista 62 prosenttiin. Eli haussa oli noin 5,5 voltin olutta, mutta luultavasti se nyt asettuu 5 volttiin. No, mutta ainakin pitäisi tulla täyteläistä.

Humalina käytin Magnumia katkeroksi. Cascadesta ja Centennialista hain aromit olueen. Myös katajan marjoja tuli aromiksi.

Tuoksu vierteessä makea ja kukkainen. Lievä katkero myös löytyy, joten ei ainakaan liian överiksi nyt mennyt. Myös väri kyllä meni nappiin, ehkä hivenen punertavampi mitä tuossa BrewMaten kuvassa, mutta se varmaan tulee noista katajan marjoista.

 

Ruis Kataja Ale muhimaan

Eilen tuli suoritettua tämän vuoden kolmas pano. Tämähän lähti siitä liikkeelle, kun IPAt alkoivat nyt tökkiä sillä karvaisella greippisellä katkerolla, joten päätin tehdä jotain rukisempaa ale, jossa olisi katajan marjoja mausteena. Tämänkin reseptin pohjan hain Reittausblogin Katajaisesta Ruis Alesta, mutta toki hivenen muutettuna.

Eli maltaiksi käytin Viking maltaan Pale Alea, Weyernabb CaraRye ruismallasta ja Viking maltaan Dark Alea. Mäskäykseen myös laitoin katajan marjoja. Mäskäys ihka uudella 15 litran kattilalla 60 minuuttia uunissa. Tässä ainoastaan kävi pikku kämmi, sillä mäskäysvesi kuumeni liikaa ja alku mäskäys meni 72 asteessa. Tämän puotin kylmän veden avulla 67 asteeseen, mutta mäskäysteho kärsi kyllä ja putosi normi 68 prosentista 62 prosenttiin. Eli haussa oli noin 5,5 voltin olutta, mutta luultavasti se nyt asettuu 5 volttiin. No, mutta ainakin pitäisi tulla täyteläistä.

Humalina käytin Magnumia katkeroksi. Cascadesta ja Centennialista hain aromit olueen. Myös katajan marjoja tuli aromiksi.

Tuoksu vierteessä makea ja kukkainen. Lievä katkero myös löytyy, joten ei ainakaan liian överiksi nyt mennyt. Myös väri kyllä meni nappiin, ehkä hivenen punertavampi mitä tuossa BrewMaten kuvassa, mutta se varmaan tulee noista katajan marjoista.

Founders Brewing - Dirty Bastard

Skotti tyylinen Ale Jenkeistä. Pullossa parasta ennen päivä 4/10/16. Katkeroita 50 IBUa ja alkomahoolia 8,5 %. Panimon sivuilta löytyi niukasti tietoa, mutta maltaista panimo kertoo, että käytetty savu ja/tai turvemallasta. Sekin kyllä kerrottu, että oluesta löytyy aromina savua ja turvetta.

No mutta arvioon.

Tuoksusta erottuu makeaa hedelmää. Ehkä mangoa? Myös maltaan tuoma oma vieno tuoksu vie kyllä heti mielen Fullersin panimon olusiin, ehkäpä ESB:hen. Aivan mahtava tuoksu! Ulkonäöltään melkein musta. Ehkä tumman punertavan musta. Vaahto jättää lasiin runsaasti pitsiä, mutta muuten vaahto on hentona oluen päällä loppuun asti. Maku karkean lievän greippistä. Hapan. Maltainen. Mahtavan maltainen. Humala olisi saanut hivenen ehkä olla enemmän esillä tuomassa greippisyyttä mukaan. Katkero pehmeä eikä tule liikaa päälle. Hivenen myös mausteisuutta löytyy. Runko täyteläisen paksu ja hyvällä hiilihapolla varustettu.

Yleisvaikutelmana tosi hyvä olut. Melkeinpä täydellinen. Alkoholi lämmittää kivasti, mutta ei maistu.

Pisteet 42/50

Rekolan Panimo - Talven Tähti

Maitokaupasta emännälle oli tarttunut käteen Rekolan Panimon - Talven Tähti olut. No eipä siinä muuta kuin maistelemaan.

Eli kyseessä 4,3 volttinen maitokauppa vahvuinen mausteolut, johon käytetty kanelia, tähtianista, neilikkaa ja kaardemummaa.

Tuoksu: Tuoksu on alkuun tervaleijonapastillinen. Mausteista kaneli ja neilikka on voimakkaimmillaan. Hivenen semmoinen yrttisnapsinen. Lämmetessään olut alkaa tuoksua melkeinpä kuvottavalle, koska muut mausteet varmaan rupeavat tulemaan esiin. Pist. 4/10

Ulkonäkö: Lasiin kaatuu tumman punaruskea, samea olut, jonka vaahto koostuu pienistä kuplista. Myös vaahto on hivenen saippuamaine. Pist. 3/5

Maku: Maku on yrttisnapsinen, tervainen. Lievää paahdetta löytyy. Runko on hyvän paksu, mutta hiilihappoja on mielestäni liikaa, vaikkakin mausteolueissa on ne yleensä hyvin esillä. Pist. 6/10

Yleisvaikutelma: Yleisvaikutelmana olut on aika voimakkaan mausteinen. Ehkäpä liikaakin, koska menee vähän liian sekavaksi. Ehkä, jos tähän saisi voimakkaamman rungon, niin voisi olla balanssissa. Pist. 10/20

Yhteispisteet : 27/50

 

 

Founders Brewing - Dirty Bastard

Skotti tyylinen Ale Jenkeistä. Pullossa parasta ennen päivä 4/10/16. Katkeroita 50 IBUa ja alkomahoolia 8,5 %. Panimon sivuilta löytyi niukasti tietoa, mutta maltaista panimo kertoo, että käytetty savu ja/tai turvemallasta. Sekin kyllä kerrottu, että oluesta löytyy aromina savua ja turvetta.

No mutta arvioon.

Tuoksusta erottuu makeaa hedelmää. Ehkä mangoa? Myös maltaan tuoma oma vieno tuoksu vie kyllä heti mielen Fullersin panimon olusiin, ehkäpä ESB:hen. Aivan mahtava tuoksu! Ulkonäöltään melkein musta. Ehkä tumman punertavan musta. Vaahto jättää lasiin runsaasti pitsiä, mutta muuten vaahto on hentona oluen päällä loppuun asti. Maku karkean lievän greippistä. Hapan. Maltainen. Mahtavan maltainen. Humala olisi saanut hivenen ehkä olla enemmän esillä tuomassa greippisyyttä mukaan. Katkero pehmeä eikä tule liikaa päälle. Hivenen myös mausteisuutta löytyy. Runko täyteläisen paksu ja hyvällä hiilihapolla varustettu.

Yleisvaikutelmana tosi hyvä olut. Melkeinpä täydellinen. Alkoholi lämmittää kivasti, mutta ei maistu.

Pisteet 42/50

 

Rekolan Panimo - Talven Tähti

Maitokaupasta emännälle oli tarttunut käteen Rekolan Panimon - Talven Tähti olut. No eipä siinä muuta kuin maistelemaan.

Eli kyseessä 4,3 volttinen maitokauppa vahvuinen mausteolut, johon käytetty kanelia, tähtianista, neilikkaa ja kaardemummaa.

Tuoksu: Tuoksu on alkuun tervaleijonapastillinen. Mausteista kaneli ja neilikka on voimakkaimmillaan. Hivenen semmoinen yrttisnapsinen. Lämmetessään olut alkaa tuoksua melkeinpä kuvottavalle, koska muut mausteet varmaan rupeavat tulemaan esiin. Pist. 4/10

 

Ulkonäkö: Lasiin kaatuu tumman punaruskea, samea olut, jonka vaahto koostuu pienistä kuplista. Myös vaahto on hivenen saippuamaine. Pist. 3/5

Maku: Maku on yrttisnapsinen, tervainen. Lievää paahdetta löytyy. Runko on hyvän paksu, mutta hiilihappoja on mielestäni liikaa, vaikkakin mausteolueissa on ne yleensä hyvin esillä. Pist. 6/10

Yleisvaikutelma: Yleisvaikutelmana olut on aika voimakkaan mausteinen. Ehkäpä liikaakin, koska menee vähän liian sekavaksi. Ehkä, jos tähän saisi voimakkaamman rungon, niin voisi olla balanssissa. Pist. 10/20

Yhteispisteet : 27/50