lauantai 8. helmikuuta 2020

Oinaanotsan Micro IPA #1-2020



Tämän vuoden eka olut tuli pantua tulille 19.päivä tammikuuta. Tähän satsiin olin viime vuoden viimeisestä IPA satsista kaapannut California Ale hiivan, jonka kasvattelin tuon viikon alkupuolella ja jemmasin sen jääkaappiin hillopurkkiin. Idea tälle miedolle oluelle tuli oikeastaan jo vähän aikaisemmin, kun tuli mietittyä, että voisin tekasta miedon saunaoluen näin vuoden alkajaisiksi. Siitä sitten rupesin vähän nettiä selaamaan ja aika monesti esiin tuli nämä monessakin blogissa pyörineet Keisarin Micro IPA sekä Olvin Hi-Hop Mild IPA. Molempia olin myös jo kerennyt maistamaan, mutta kumpikaan ei erityisemmin säväyttänyt ohuen rungon ja voimakkaan katkeruuden takia. Olivat vähän mehumaisia. Kuitenkin jotakin potentiaalia noissa oli varsinkin mietoina ja helppoina sauna/palautusjuomina, joten käväsin lähikaupoista molemmat hakemassa analysoitavaksi. Ja kyllähän tuo ensimmäinen Keisarin Micro IPA on nyt pikku hiljaa alkanut löytymään ostoskoristakin, koska yllättävän kiva saunaoluthan se on! Myös Olvin Mild IPAsta löytyy kivasti hedelmällisyyksiä, joten kelpo mietoja oluitahan ne ovat.

Oluen mäskäys onnistui suhteellisen hyvin (78%) ja käymään päätyi 21 litraa 1,041 OG ominaispainoyksikön verran vierrettä. Olut kävi 5 päivää, jonka jälkeen laitoin jenkkiläiset kuivahumalat sekaan. Tässä vaiheessa FG oli painunut tuohon 1,012 ominaispainoon, jotenka oluessa oli se noin 3,8 volttia, joten ihan passelia mindiä. Kuivahumalointiin meni seuraavat humalat:

  • Amarillo 15g
  • Citra 15g
  • Comet 15g
  • Ekuanot 15g 
Kuivahumalat kerkesi olla 3 päivää oluen seassa, jonka jälkeen pullotin 10 litraa olutta, johon liotin 5g panimosokeria litraan olutta. Lopun 10 litraa lapposin 5 litran satseihin, joihin sekotin Bonnen hedelmäsoseita purkin verran. Toiseen meni mangoa ja toiseen vadelmaan. Soseet ja muut olivat 5 päivän kuluttua painuneet oluen pohjalle ja koska ne olivat myös jo "tartuttaneet" makua sen verran kivasti, että pullotin myös molemmat oluet. Tässä vaiheessa nämä hedelmä versiot oli käyneet piirun verran alemmaksi, joten näihin versioihin tuli maun lisäksi 4 volttia. Myös näihin hedelmäversioihin meni panimosokeria sen 5g per litra, joka näin jälkeinpäin olisi saanut kyllä olla 3g per litra. Ei meinaa nimittäin varsinkaan tuo vadelmasose pysyä pullossa, kun pullon aukaisee...

Joka tapauksessa kaikki nämä oluet oli kyllä kohtalaisen hyvin onnistuneita, varsinkin tuo perusversio menee ihan perus ipasta, jossa makua, kevyttä runkoa ja kivasti katkeroakin. Toki kyllä tuo alhainen alkoholisuus vaan vaikuttaa tuohon rungon keveyteen, mutta ei se niin vetinen ole mitä kaupallisissa tuotoksissa, johtuen varmaan tuosta korkeammasta mäskäyslämpötilasta. Toki jos joskus vielä tämän holisia ipoja taikka vain mildejä teen, niin mäskäyslämpötilan nostan kyllä suosiolla sinne 70 asteeseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti