Sain viikko sitten serkkuni ja hänen avopuolison valmistamaa doppelia testiin. Nyt eilen tämän korkkasin parvekkeella ja arvioin myös. Mitä serkkua jututin tuossa viime lauantaina, niin tämä olut ei aivan tainnut toivotun alas käydä ja myös alkoholisuus jäi tavoitteesta suhteellisen paljon. Maltaina tässä oli käytetty Munich, Pilsner, Caramunich ja Chocolate. Humalakatkerot otettu Hersbruckerilla sekä Northern Brewerilla. Hiivana Lager-hiiva ja myös käytetty kylmässä.
Pullo sihahtaa todella voimakkaasti ja pullon suulta nenään tulee lievästi hiivainen ja marjainen tuulahdus. Myös olut rupeaa vaahtoamaan pullosta lievästi ulos, jota ei saisi tapahtua, mutta en anna sen enempää haitata vaan kaadan oluen lasiin. Olut ei lasiin päädyttyä juurikaan vaahtoa, vaan vaahto katoaa nopesti. Olut on sameaa, mutta väritys on kauniin punertavan ruskea. Tuoksussa enää aavistus hiivaisuutta. Tuoksu nyt kypsän ja kirpeän marjainen. Myös makeaa leipäisyyttä. Vähän semmonen alen tyylinen tuoksu, koska olut ei ole ihan sinne asti käynyt mitä olisi pitänyt. Maku makean leipäinen ja kirpeän marjainen. Tuo marjaisuus on kyllä mahtavaa ja kun olut olisi käynyt tavoitteeseen, niin tämä olisi kyllä todella hyvä ja doppeli. Diasetyyliä eli sitä voisuutta en havaitse, jotenka ilmeisesti lagerointi on onnistunut! Runko sinänsä tässä oluessa on alen omaisen paksu, joka myös vaikuttaa siihen, että hiilihappoaja ei ole syntynyt tarpeeksi vaan ne on jääneet turhan miedoksi.
Tätä olutta voisi itsekkin samalla maltailla kokeilla, koska tuo kirpeä marjaisuus tässä oli selkeästi aivan mahtavaa! Tässä oluessa tosiaan tuo tavoite jäi suhteellisen kauaksi, joten itse tekisin samoilla maltailla ja mäskäisin jossain 65 asteessa sen parikin tuntia, koska luulen, että mäskäyksessä on syntynyt turhan paljon käymättömiä sokereita, jonka vuoksi tuo oluen loppuominaispaino on jäänyt tavoitteesta ja näin ollen on turhan paksu.
Tämä myös taisi olla Akin ja Pauliinan eka olut ja heti doppelia tekemään sekä lageroimaan, joka ei tosiaan ole ainakaan helpoimmasta päästä. Tässäkin oluessa tuo marjaisuus aivan mahtavaa ja josta pidin paljon. Itse lagerointi on mielestäni kunnossa, koska diasetyyliä en ole maussa ja tuoksussa havaitsevanani, joten taitaa olla jo se homma heti hallussa. :) Jos tosiaan itse tätä haluaisin viedä eteenpäin, niin tosiaan mäskäämiseen enempi aikaa ja mäskäyslämpötila sinne 65 asteen hujakoille. Myös jos mahdollista, niin mäskäyksen jälkeen lämmöt sinne 78 asteen hujakoille, niin se lopettaa mäskäyksen ja auttaa myös suodatuksessa. Toki huuhtelut sitten päälle, että saapi tarpeeksi vierrettä kerättyä keittoa varten. Humalointia sitten maun mukaan. Itse oluen kirkkautteen auttaa myös, jos ennen keiton alkua ja ennen katkerohumalien lisäystä, niin kerää vierteen päältä sen vaahdon pois. Tämä myös (voi) auttaa vaahdon muodostukseen, sekä sen kestävyyteen.
Nyt kun se oluenpanemisen "neitsyys" on mennyt, niin uutta tulille! Kiitos oluesta Akille ja Pauliinalle! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti