Maistelussa Elokuussa pantu Jenkki IPA. Pullossa olut ollut melkein pari viikkoa ja olut pantiin 15. päivä elokuuta eli ipa on tuoretta. IPAhan on oluena tuoreeltaan parhaimmillaan vaikkakin monet panimot laittavatkin eräpäivän puolen vuoden päähän. Toki on olut silloinkin vielä juomakelpoista mutta paras aromi on kyllä poissa.
Olut sihahtaa sen merkiksi, että hiilihappja on kertynyt olueseen. Myöskin olut kaadettaessa vaahtoa, mutta aika maltillisesti. Ilmeisesti humalointiin pitää panostaa keiton puolen välin jälkeen reippaammin, niin saadaan vaahto jättämään pitsiä lasin reunaan. Ulkonäkö muuten oluessa on kunnossa eli olut on tumman ruskean kuparista ja sameaa. Vaahto siis niukasti ja väriltään valkoista. Pitsiä jää siis aavistus lasin reunaan. Tuoksussa humalan tuottamaa greippiä ja mangoa. Maku myös tukee tuoksua. Greippisyys dominoi alusta asti aina kuivana purevaan katkeroon asti. Myös lakritsisuutta on havaittavissa. Kuiva katkero jää elämään toviksi kulauksen jälkeen. Oluen runko on melkeinpä liiankin paksu, mutta todella hyvästi nautittava keskihappoinen IPA.
Yleisvaikutelma olut on valmista. Olut näyttää ja maistuu hyvältä. Ainoa miinus tulee kuitenkin humaloinnista, koska se saisi olla vielä näyttävemmin ja aromikkaampana oluessa. Mutta tästä on hyvä ottaa opiksi seuraavaa ipaa tehtäessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti